Yhteisvaluutta euron käytännön sovelluksissa jatkuvasti esiintyvien ongelmien vuoksi euroalueella on jouduttu kehittelemään erilaisia ongelmien ennalta ehkäisemisen konsteja. Euroalueen pankkien keskitetty valvonta on todettu välttämättömäksi tulevien ja toistuvien yhteisvaluuttaan liittyvien katastrofien seuraamusten hallitsemiseksi.

Europarlamentti käsitteli ja hyväksyi 16.4. tulevaan pankkisääntelyyn liittyvän, kaikkia rahoituslaitoksia koskevan niin sanotun vakavaraisuuspaketin. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomen kuntien yhteisesti omistama ja kuntien rahoituksesta yhteisvastuullisesti vastaava Kuntarahoitus joutuu nostamaan kunnille annettujen lainojen marginaaleja jopa 2-kertaisiksi.
Tämä johtuu siitä, että Kuntarahoitus joutuu nostamaan huomattavasti omavaraisuusastetta eli keräämään kunnilta lisää rahaa omaan kassaan että mahdollisesti joskus toteutuvan täydellisen maksukyvyttömyyden sattuessa tämä vakavaraisuus olisi takuuna konkurssiin menneen kunnan lainoille.

Tämä on kokonaan uusi tilanne Suomen kuntarahoituksen historiassa. Kuntarahoitus Oy:n ovat Suomen kunnat alun alkaen perustaneet varmistaakseen, etteivät kunnat koskaan joudu vain korkeakorkoisen markkinarahan varaan rahoittaessaan kuntalaisille tarkoitettuja palveluita.
Nyt EU on tämän yhteisvaluutan kriisiytymisen vuoksi niputtamassa ikään kuin varmuuden vuoksi kaikki euroalueen rahoituslaitokset samalla kriisintorjuntamenetelmällä. Tämä tulee merkitsemään useiden Suomen kuntien kohdalla isojakin korotuksia kuntien niin sanotuissa rahoituskuluissa eli käytännössä korkomenot tulevat kasvamaan voimakkaasti. Maamme kunnilla on vaihtelevasti velkaa Kuntarahoitukselle.

Vantaan – jolla on velkaa noin 1 000 miljoonaa euroa – kohdalla tämä Euroopan Unionin päätös voi laskennallisesti tarkoittaa jopa yli 10 miljoonan euron korkomenojen kasvua vuosittain.