AsukkaidenVantaa

Monikulttuurisuuskeskustelusta

Suomessa – varsinkin sosiaalisessa mediassa – on keskusteltu vilkkaasti monikulttuurisuudesta, ja some on ollut sakeana syytöksistä puolesta ja vastaan. Nimittelyt rasisti, fasisti, natsi sekä erilaiset muunnelmat puna-viher-pipertäjistä ja muista maailmanparantajista ovat olleet käytössä. Asiallisesta keskustelusta eri tahojen maahanmuuttopoliittisista linjauksista tai suhtautumisesta monikulttuurisuuteen ei ole ollut kysymys. Tällä hetkellä on käynnissä tunnetun historian suurin kansainvaellus, ja…

Joukkovoimalla hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan

Juha Sipilän hallitus aikoo leikata miljardeja julkisista palveluista. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat sellaisenaan, eniten joutuvat kärsimään kaikkein puolustuskyvyttömimmät: lapset, lapsiperheet, vanhukset. Hallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja panostaa erityisesti koulutukseen, mutta suurimmat yksittäiset leikkaukset ovat tulossa koulutukseen. Kärsimään joutuvat niin peruskoululaiset, kuin jatko-opiskelijat lukioissa, ammatillisissa kouluissa ja yliopistoissa. Ainoa leikkausilta suojattu lohko valtion budjetissa on puolustusvoimat. Hallitus valmistelee…

Hannu Penttilä Vantaan apulaiskaupunginjohtajaksi

Diplomi-insinööri Hannu Penttilä (s. 1954) valittiin Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajaksi. Penttilän valinta ratkesi kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.6.2015. Suoritetussa vaalissa Penttilä sai 36 ääntä. Muista ehdokkaista ääniä saivat Antti Tuomainen 25 ja Tarja Laine 6.   Hannu Penttilä (sd.) on toiminut aiemmin mm. Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Diplomi-insinööri Antti Tuomainen toimii tällä hetkellä…

Kivistön jäteimuri

Viime vuonna Vantaan kaupunginvaltuustossa käytiin keskustelu Kivistön kaupunginosan asuntomessualueelle rakennettavasta kotitalousjätteiden keskitetystä putkikeräysjärjestelmästä. Keskustelu laajeni pohdinnaksi asuntoneliön kohtuuhinnasta, ja siitä minkälaista varustelutasoa uuteen asuntoon voidaan vaatia niin, että asumiskustannus olisi vielä siedettävä. Samassa kokouksessa Vantaan valtuusto päätti perustaa Kivistön Putkijäte Oy –nimisen tytäryhtiön toteuttamaan ja ylläpitämään tätä uudentyyppistä jätejärjestelmää. Kaupunginhallitus velvoitti samalla kaikki alueelle sijoittuvat…

Juha-Veikko Nikulainen irtisanoutui

Vantaan maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen irtisanoutui Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen on irtisanoutunut tehtävästään. Nikulainen siirtyy liike-elämän palvelukseen. DI Juha-Veikko Nikulainen on työskennellyt Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajana runsaat kolme vuotta. Ennen apulaiskaupunginjohtajan tehtäväänsä hän toimi SRV-Asunnot Oy:ssä toimitusjohtajana. Nikulainen on 53-vuotias ja syntyperäinen vantaalainen. Hän osallistui 1980- ja 90-luvuilla Vantaan kunnallispolitiikkaan kaupunginvaltuuston jäsenenä.…

Valokuvanäyttely Syyriasta

Länsimäen kansainvälisessä keskuksessa esillä olevassa näyttelyssä valokuvat kertovat syyrialaislasten kovasta arjesta. Suomessa asuvan syyrialaisen valokuvaajan Rami Adhamin valokuvat kertovat Syyrian orvoista, joilta sota on vienyt lähes kaiken. Adhamin valokuvat ovat esillä Länsimäen kansainvälisessä toimintakeskuksessa 3.3. asti, jonka jälkeen näyttely siirtyy Korson Lumoon. Paikka: Länsimäen kansainvälinen toimintakeskus Kilpakuja 1, Länsimäki Näyttelyn ovat järjestäneet Hakunilan kansainvälinen yhdistys…

Vantaan velasta – ja velan korosta

Vantaan kaupungin velan aiheuttama vuotuinen korkomeno on yksi kaupungin omista päätöksistä ja tekemisistä riippumaton talouden muuttuja. Se on myös jokavuotinen ”uhkatekijä”, millä kaupungin talouden virkamiesjohto pelottelee päättäjät eli valtuuston pysymään kaupungin talouden kuristusohjelmassa eli Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa (TVO). Yleisestä alhaisesta korkotasosta johtuen suurikaan velka – Vantaalla 1 000 miljoonaa euroa – ei aiheuta korkomenoa enempää…

Metropolialue 2050 -lausunto

Vantaan valtuuston lausunto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asunto-strategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksista Olemassa olevien asuinalueiden kehittämistä on onnistuneesti painotettu, todetaan Vantaan lausunnossa seudullisista suunnitelmista. Täydennysrakentamisen edistäminen myös lainsäädännöllä sekä tukia ja asumisen rahoitusjärjestelmiä kehittämällä on tärkeää, jotta nykyinen infrastruktuuri ja palveluverkko saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Asuinalueiden tulee olla hallintamuodoltaan ja asuntotyypeiltään monipuolisia sekä elinympäristöltään viihtyisiä ja sosiaalisesti kestäviä.…

Varatuomari Arjo Suonperän puhe itsenäisyyspäivänä Helsingin Kiasman aukiolla

SKP:n eduskuntavaaliehdokas, varatuomari Arjo Suonperä puhui Kiasman aukiolla itsenäisyyspäivän tilaisuudessa
SKP:n eduskuntavaaliehdokas, varatuomari Arjo Suonperä puhui Kiasman aukiolla itsenäisyyspäivän tilaisuudessa

Sisältä ontto Suomen itsenäisyys korjattava!

Suomen itsenäisyydessä ei ole kyse vain riippumattomuudesta muista valtioista, vaan myös, miten kansamme kokee itsenäisyyden ja miten ja mitä se saa siitä. Keskeisesti itsenäisyyteen ja sen merkitykseen vaikuttaa oman maan päättäjien sisä- ja kaikki muu politiikka, miten yhteisiä asioita hoidetaan kansan hyväksi, vai hoidetaanko kansallista politiikkaa päinvastoin jonkin toisen valtion, ylikansallisten toimijoiden, kuten EU:n tai ylikansallisten suuryritysten hyväksi.

Vaikka muodollinen oikeudellinen riippumattomuus olisi olemassa, ei sillä ole paljon käytännön merkitystä, jos maamme poliittinen johto laiminlyö suomalaisten yhteisten asioiden hoidon tai hoitaa paremminkin jonkun muun valtion tai ylikansallisen toimijan, kuten EU:n tai sen suuryritysten etuja.

Itsenäisyys ei voi rajoittua vain oman armeijan olemassaoloon, omaan verotukseen, aiemman itsenäisyyden historian muistelemiseen ja valtiosopimusten tekoon toisten valtioitten tai ylikansallisten toimijoitten, kuten EU:n kanssa. Näissä asioissa tapahtumat ovat harvinaisia, vaikkakin vaikuttavia. Jokapäiväiseen elämään taas vaikuttavat koko ajan tulonjakoa, toimeentuloa, hyvinvointia, sosiaaliturvaa, terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, demokratiaa, osallistumista tms. koskevat asiat ja se, minkä tahon hyväksi niissä toimitaan tai jätetäänkö yhteiset asiat muuten vain hoitamatta. Yksityistämällä yhteisten asioitten hoitamattomuus, uskotellaan ihmisille, että yritysmaailma hoitaa voitontavoittelunsa ohessa myös yhteiset asiat julkisen vallan sijaan.

Suomen kannalta uhat itsenäisyydelle ovat nyt EU, USA:n vapaakauppapyrkimykset TTIP ym. sopimusten muodossa ja kotimaiset poliitikot ja puolueet, jotka ovat rähmällään näitten edessä ja toteuttavat täällä EU:n ja USA:n ajamaa politiikkaa kautta linjan, vaikka se on vastoin suomalaisten enemmistön etuja ja yhteisten asioitten hoitamista.

 

Suomen talouspolitiikka on EU:n jäsenyydellä alistettu EU:n ainoalle todelliselle arvolle, Rooman perustamissopimuksessa kirjatulle vapaaseen kilpailuun perustuvalle markkinataloudelle eli kapitalismille. Se kanavoi Suomesta rahaa, markkinoita, aivo- ja muuta kapasiteettia sekä antaa toimintavapauksia ylikansallisille suuryrityksille, jotka ovat usein saksalaisen tai amerikkalaisen omistajan käsissä. Samalla suomalainen yrittäjyyskin kilpailuvapauden nimissä työnnetään nurkkaan, pois tuottavista ja työllistävistä hankkeista sekä markkinoilta, kuten Venäjältä. Jos USA saa toteutettua EU:n kanssa TTIP- vapaakauppa- ja muut poliittiset sopimuksensa, niin vauhti suomalaisten hyvinvoinnin heikentämiseksi ja suomalaisten työttömyyden lisääntymiseksi kiihtyy. Muutamat suomalaiset rikkaat siinä siivellä voivat tosin hetken rikastua kansan kustannuksella.

EU rajoittaa Suomen taloudellista itsenäisyyttä jäsenvaltioittensa budjettien tarkastusoikeudella. Jäsenyytemme sekä pankkiunioninsa avulla se imuroi yhä suuremman osan verotuloistamme pankkikriisiensä maksamiseen ja sota- ja siirtomaapolitiikkansa rahoittamiseen. Ukrainaan laajentumisensa vuoksi EU on jo tosiasiassa vetänyt Suomen mukaan uudenmuotoiseen hivuttavaan suursotaan Euroopassa. Suomen bruttojäsenmaksut ja jäsenyyden suoranaiset muut kulut EU:lle ovat jo nousseet ilman Ukrainan vaatimia uusia tukimiljooniakin noin 3 miljardiin/vuosi. Summa pitää taas jatkossa vuosittain kerätä julkisen vallan menoja eli yhteiskunnan palveluja leikkaamalla ja veroja tai maksuja korottamalla.

EU:n jäsenyys ja Suomen kokoomusjohtoinen hallituspolitiikka, joka on ollut rähmällään EU:n ja USA:n tavoitteiden edessä on tehnyt Suomen itsenäisyydestä onton sisuksen päällä ritisevän kuoren. Oikean itsenäisyyden palauttamiseksi Suomen on erottava EU:sta ja sen pankkiunionista sekä Nato-yhteistyöstä ja vaikutettava EU:n ja USA:n TTIP – vapaakauppa- ja pankkisopimusten torjumiseksi ja ryhdyttävä palauttamaan hyvinvointivaltiota, lähipalveluita ja luomaan asukkaillemme työtä, korjaamaan tulonjakoa ja verotusta tavallisen ihmisen hyväksi. Lännen kapitalistien edessä rähmällään olevat poliitikot on vaihdettava yhteisten asioitten hoitamisesta huolehtiviin.

Suomen kommunistinen puolue vaatii Suomen onton itsenäisyyden tilalle kunnon itsenäisyyttä ja ihmisarvoista tulonjakoa!