MAL-sopimuksen päivitys
Valtio ja Helsingin seudun kunnat solmivat vuoden 2012 kesällä niin sanotun MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus). Tuolloin asetettiin seudun asuntorakentamiselle kokonaistavoitteeksi 12 500 asuntoa vuosittain vuosina 2012–2015. Tavoitteessa ei ole pysytty. Eniten tavoitteesta on jäänyt valtion tukeman ARA:n rahoittama vuokra-asuntotuotanto. ARA-tuotanto on jäänyt tavoitteesta noin neljänneksen (25%).
Nyt asuntorakentamiseen yritetään nyt saada lisävauhtia Helsingin seudulla. Valtio, pääkaupunkiseudun kunnat ja niin sanotut Kuuma-kunnat, yhteensä 14 kuntaa solmivat äskeisiin budjettineuvotteluihin liittyen sopimuksen, jolla kunnat sitoutuivat lisäämään kaavoitusta neljänneksellä edelliseen sopimukseen verrattuna.
Tavoitteena olisi siis 16 000 asunnon vuosituotanto. Sopimukseen kuuluu kuntien lupaus lisätä asuntotonttien kaavoitusta ja valtio vastapainoksi osallistuisi isojen liikennehankkeiden rahoittamiseen.
Suuret liikennehankkeet
Suuren luokan liikennehankkeita alueella ovat mm. länsimetron jatke Espoon Matinkylästä länteen ja Helsingin keskusta-alueen alle rakennettava pisararata. Sopimukseen sisältyy lisäksi valtion osallistuminen Vantaalla Kehäradan liityntäliikenteen rahoituksen järjestelyyn. Valtion erityinen rahoitus liikennehankkeille on nyt kiinni siitä, täyttyvätkö sopimuksessa kunnille asetetut kaavoitustavoitteet. Kuntia sopimuspaketti velvoittaa siis lisäämään asuntorakentamisen edellyttämää kaavoitusta 25 prosentilla nykytavoitteista.
Vantaan tilanne
Vantaalla nykyinen kaavavaranto riittää noin 4 vuoden kerrostalotarpeeseen. Uusi sopimus edellyttää tuon varannon nostamista 5 vuoteen. Vantaan kaupunki tekee paljon kumppanuussopimuksia, jolloin rakentaja sitoutuu aloittamaan työt yleensä kahden vuoden sisällä tontin luovutuksesta.
Nyt Vantaalla käynnissä olevista rakennushankkeista pääosa on niin sanottua vapaarahoitteista tuotantoa. Isot yleishyödylliset asuntorakentajat kuten VVO ja SATO ovat toistaiseksi vetäytyneet ARA-rahotteisen tuotannon markkinoilta. Myöskään käynnistysavustus – 5 000 – 10 000 euroa/aloitettu asunto – ei ole innostanut rakentajia sitomaan pääomia hidastuottoiseen vuokra-asumiseen. Vapaarahoitteisilta markkinoilta voitot voi kotiuttaa nopeammin.
Vantaalla takaus- ja korkotukilainojen ja investointiavustusten hakuaika päättyi syyskuun alussa. Yhtään hakemusta ei tullut. Tuetusta vuokra-asuntotuotannosta vastaa lähes yksinomaan Vantaan kaupunki (VAV).
Tilanne on sillä tavalla uusi ja erikoinen, että kun aiemmin nämä korkotuki- ja takauslainoilla rakentaneet yhtiöt (VVO, SATO, ym.) ovat perustelleet asuntotuotannon vähäisyyttä tonttipulalla ja sysännet näin vastuun kaavoittajalle, nyt kaavoittajat – siis kaupungit – ovat valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan tarjoamassa tontteja, mutta ei ARA:n tarjoama raha saa yhtiöitä tarttumaan toimeen. (UN)
