Vantaan taloudessa ei dramaattisia muutoksia

Vantaan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 valmistui ja julkistettiin toukokuun puolivälissä. Mitään järisyttävää ei tuohon julkistukseen liittynyt. Tilinpäätöksen niin sanotuista avainluvuista selviää ainakin se, ettei kaupungin talous ole sen laatuisessa syöksykierteessä miten sitä on kuvattu viimeaikaisissa palveluiden leikkausuutisoinneissa.

 

Vantaan kaupungin viimeinen tilinpäätös (2012) ennen viime vuonna lukkoon lyötyä leikkausohjelmaa  ei ole niin huono kuin siitä julkisuuteen annetut pintapuoliset raapaisut ovat antaneet ymmärtää. Kaupungin velka tosin kasvoi, mutta ei varmaan mitenkään hallitsemattomasti.

Lainamäärän kasvuun kytketty uhkakuva ei toteutunut menneenä tilikautenakaan. Korkotaso ei viime vuonna noussut. Tällä mörköllähän lähes koko valtuusto peloteltiin viime vuonna hyväksymään kaupungin Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (TVO).

Ainoa näkyvässä tulevaisuudessa oleva uhka tulee EU:n myötä Brysselistä ja se liittyy Suomen kuntia rahoittavan Kuntarahoituksen luokituksen muutokseen. Kuntarahoitus Oy:ltä voidaan jatkossa vaatia uuden vakavaraisuussäädöksen myötä marginaalien korotusta ja tämä voisi toteutuessaan merkitä Vantaan kohdalla runsaan 10 miljoonan euron lisäkulua vuodessa. Ei Vantaan talous silti tuohonkaan romahtaisi.

Vantaan rahoitustuotot olivat myös viime vuonna – kuten edellisenäkin – edelleen liki 20 miljoonaa euroa plussalla, voitolla. Eli kaupunki saa sijoituksistaan ja omistuksiinsa perustuen tuottoa/voittoa 33 miljoonaa euroa, kun taas rahoituskulut (lainojen korot) olivat n. 15 milj. Vantaan tulorahoitus riittää kattamaan runsaan investointitaakankin vähintään tyydyttävästi. Suomen kaikkien kuntien velkaantumisastetta kuvaavissa vertailussa Vantaa on myös tukevasti tyydyttävällä tasolla.

Myöskään uhkakuva, jonka mukaan kaupungin velka olisi sitä luokkaa, että ”rahahanat” menisivät Vantaan kohdalta kiinni – kuten viime vuoden tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valtuustossa käydyssä keskustelussa peloteltiin – ei perustu ainakaan Kuntarahoitus Oy:n taholta tulevaan viestiin. Tuo kuntien rahoitukset hoitava ja takaava taho ei pidä Suomen kuntakentän taloustilannetta mitenkään erityisen ongelmallisena. Siellä tarkkaillaan lähinnä kuntia, joiden tulorahoitus ei riitä investointeihin siis kuntia joissa tulot riittävät vain käyttötalouden pyörittämiseen. On myös kuntia joissa käyttömenoihinkin tarvitaan valtion erityistukia. Vantaa ei kuntana kuulu tähän kategoriaan.

Olisi ehkä syytä pysähtyä ajattelemaan julkisen velan luonnetta yleensä; se voi rasittaa, jos tulot eivät riitä hoitokuluihin. Vantaalla tulot riittävät edelleen lähes puoleen suurien investointien rahoituksesta. Nyt tapahtuvien investointien 40 %:n katteen lisäksi kaupunki maksoi viime vuonnakin pois vanhaa pitkäaikaista velkaa runsaasti (166 milj. euroa). Mitähän noillakin pitkäaikaisilla lainoilla lienee rakennettu? Nämä lainavastuut ulottuvat pisimmillään 40 vuoden taakse.

Viime vuonna päätetty ja tänä vuonna käyttöön otettu Vantaan Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (TVO) perustuu jollekin epämääräiselle mielikuvalle, että ”emme voi jättää tätä taakkaa lastemme ja heidän jälkeläisten maksettavaksi”! Miksi näin?  Nyt toteutuksessa olevat investoinnit tulevat kestämään perusratkaisuiltaan ”maailman tappiin” asti.  Ei niitä tarvitse yhden sukupolven kaikkia maksaa.

Unto Nikula

Vastaa