4. Tulojen ja vallan uusjako työelämässä
Sipilän hallitus on tehnyt äärimmäisen työläisvastaista politiikkaa. Kiky-sopimus, aktiivimalli,ansiosidonnaisen keston lyhentäminen ja hyökkäykset ammattiliittoja vastaan ovat kaikki tähdänneet siihen, että työntekijän oikeuksia kavennettaisiin ja palkkoja laskettaisiin. Tämä kehitys on käännettävä.
Tarvitaan kuusituntinen työpäivä
Työ tuo hyvinvointia, mutta työn tuottavuuden kasvun ansiosta ihmisten tarvitsee käyttää elämänperustarpeiden tyydyttämiseen vähemmän työaikaa kuin ennen. Teknologian kehitys tehostaa tuotantoa ja luo siten rakenteellista työttömyyttä. Tätä työttömyyttä lisäävää vaikutusta voidaan torjualyhentämällä työaika 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.
Tämä vähentää tehokkaasti työttömyyttä ja ihmisille jää aikaa itsensä kehittämiseen, perheen kanssaolemiseen sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kuusituntisten työvuorojen mallissa tuotannontehokkuus kasvaa. Lisäksi on mahdollista siirtyä esimerkiksi virastoissa kahden vuoron malliin, joka mahdollistaa aukioloaikojen pidentämisen. Hoiva- ja hoitoaloilla lyhyempi työaika parantaa hoidonlaatua ja lisää alan vetovoimaisuutta.
Työttömyyden vähentymisestä koituva hyöty tulee ohjata kunnille ja pienyrityksille. Tarvitaanlisäresursseja esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, jotta työajan lyhentämisen ja työn jakamisenmyötä syntyviin työpaikkoihin voidaan työllistää työttömiä.
Suomessa eri yrityksissä ja kunnissa toteutettujen kokeilujen perusteella on todettu, että siirtyminenlyhyempään työpäivään parantaa työtehoa. Vastustus tämän mallin laajentamiseen on tullut pääosintyönantajaliitoista.
Työttömyyttä ei ratkaista tempputöillä tai pakottamalla ihmisiä työllistämisen nimissä palkattomaan työhön. Aktiivimallit lämmittävät oikeiston mieltä, mutta työttömiä ne rankaisevat ja kyykyttävät. Vain työpaikkoja synnyttämällä voidaan alentaa suurtyöttömyyttä. Tehokkaan työllistämispolitiikan on edistettävä hyvinvointia ja itsenäistä selviämistä, eikä se saa olla vain keino pakottaa ihmisiä töihinkehnoilla ehdoilla.
Työn tehostuminen ja tuottavuuden kasvu lisäävät kapitalistien voittoja ja toisaalta työttömyyttä. Tällä hetkellä suuryritykset ja pääomapiirit keräävät tämän voiton itselleen. Tätä voidaan korjata työajan lyhentämisellä ja palkkojen osuuden kasvattamisella. Työajat pidetään niin lyhyinä, että kaikille riittää töitä. Tämä on toteutettavissa kuuden tunnin työpäivällä ansiotasoa alentamatta. Työvoimapulasta kärsiville aloille voidaan säätää korkeampi palkka, jolla niille houkutellaan lisää väkeä. Myös koulutusta on tällöin lisättävä.
Aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan
Hallitukset ovat luottaneet työllistämisessä markkinoihin, jotka eivät kuitenkaan ongelmaa ratkaise.Suomessa on työvoimaviranomaisten tilastojen mukaan marraskuussa 2018 noin 230 000 työtöntä, ja laaja työttömyys on noin 362 000 henkeä. Työllisten määrä on kasvanut maailmantalouden kasvun myötä, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei ole noussut samassa suhteessa. Uudet työpaikat ovat entistä useammin pätkä- ja osa-aikaisia töitä, joita tekevät ihmiset sitoutetaan pahimmillaan täysin turvattomiinnollatuntisopimuksiin.
Markkinat eivät tätä ongelmaa voi ratkaista, koska työntekijöiden oikeuksien vahvistuminen rajoittaa pääoman voitontavoittelua. Kapitalistisessa järjestelmässä pääomanomistaja pitää työn hinnan
alhaisena, ja pyrkii varmistamaan, ettei täystyöllisyyttä synny. Tätä pyrkimystä on vastustettavatyötekijän puolelle asettuvalla aktiivisella työvoimapolitiikalla.
Työttömyysongelmaan voidaan vaikuttaa hylkäämällä markkinaperusteiset ratkaisut. Siksi me kommunistit vaadimme, että valtion, kuntien ja julkisen sektorin on luotava työpaikkoja miljardiluokan investointiohjelmalla. Se mahdollistaa työpaikkojen luomisen kuntiin ja valtiolle sinne, missä nyt on pulaa tekijöistä. Erilaisten yhdistysten mahdollisuudet työllistää ihmisiä palkkaturvalla yleishyödylliseen toimintaan on taattava. Uusia tuotannonaloja on kehitettävä esimerkiksiympäristöystävällisen energiantuotannon, kestävän rakentamisen, hoiva-, taide- ja tietotekniikan aloille.
SKP:nmielestä tehokkainta työurien jatkamista on työttömyyden vähentäminen, eikä eläkeikää saa korottaa. Kuluttavaa työtä tekevien on halutessaan päästävä eläkkeelle viimeistään 60-vuotiaana .Eläkeiän alentaminen on myös parhaita keinoja työllistää nuoria. Tällä hetkellä nuorten eläkeikää korotetaan samaan aikaan kun eliniänodotteet ovat kääntymässä laskuun. Työsuhteiden pirstoutuminen ja pätkien väliin jäävät työttömyysjaksot alentavat nuorten eläkekertymää .Pätkätyöt ja nollatuntisopimukset hyödyttävät ennen kaikkea työnantajia. Kaikille työntekijöille on taattava oikeus tehdä halutessaan kokopäivätyötä, josta saa kunnollisen toimeentulon. Toisaalta on kehitettävä erilaisia työaikamalleja myös niille, jotka eivät halua tai pysty kokoaikatyöhön. Perheellisten ja omaishoitajien tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Demokratia työelämään
Julkista sektoria on demokratisoitava ja työntekijöille annettava päätösvaltaa työnsä järjestämiseen. Porvarit eivät luota työntekijöiden kykyyn ohjata omaa työskentelyään. Me uskomme, että työntekijöiden omat osuuskunnat laajentavat demokratiaa tulevaisuuden työelämässä, ja myös yksityisissä yrityksissä työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen valtaa on lisättävä. Erilaisia malleja ,joissa työntekijät vastaavat myös yritysten johtamisesta ja kehittämisestä, on lisättävä.
Irtisanomissuojan heikentäminen on torjuttava ja hyökkäykset luottamusmiesjärjestelmää sekälakko-oikeutta vastaan estettävä. Työehtosopimusten tulkintaetuoikeudet on saatava myöstyöntekijöille.
Työntekijöiden voima on keskinäinen solidaarisuus. Kaikille on turvattava samat oikeude kansalaisuuteen, sukupuoleen, ikään ja syntyperäänkatsomatta. Sukupuolten väliset palkkaerot onpoistettava.
Eläkkeet kuntoon
Eläketurvakeskuksen ETK:n tilastojen mukaan lähes kolmasosa maamme runsaasta 1.4 miljoonasta eläkeläisestä eli yhteensä 430 000 ihmistä elää EU:n virallisesti määrittämän köyhyysrajan, 1 200 euroa bruttona kuukaudessa, alapuolella. Arvioiden mukaan 40 prosenttia leipäjonojen asiakkaista on eläkeläisiä.
Kansaneläkkeen täysi määrä on tällä hetkellä yksin asuvalla 628 euroa ja avio- tai avoliitossa olevalla 557 euroa
kuukaudessa. Takuueläkkeen täysi määrä on 775 euroa, jonka saa vain jos saajalla ei ole mitään muita eläkkeitä. Osalla ikäihmisistä ei ole varaa ostaa elintärkeitä lääkkeitä.
SKP vaatii välittömänä ja kiireellisenä toimena tuntuvaa korotusta kansan- ja takuueläkkeisiin ja alle 1 200 euron kuukausituloilla eläville kansalaisille ilmaisia terveydenhoitopalveluita ja lääkärin määräämien lääkkeiden täysimääräistä korvaamista.
Työeläkkeensaajista 56 prosenttia eli noin 780 000 eläkeläistä saa eläkettä bruttona alle 1600 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen työeläke vuonna 2017oli miehillä 1939 ja naisilla 1517 euroa kuukaudessa. Naisten eläke onvain 78 prosenttia miesten eläkkeestä.
Tilanne kuitenkin vaihtelee ikäluokittain ja eläkeläisköyhyys on yleisintä vanhimmissa ikäluokissa. Keskeisenä syynä on työeläkkeiden indeksitarkastuksissa käytetty ns. taitettu indeksi, jonka seurauksena yli 75-vuotiaiden köyhtyminen on Suomessa EU-maiden jyrkintä.
SKP vaatii alun perin käytetyn ansiotasoindeksin palauttamista eläkeindeksiksi. Myös kansaneläkkeet tulee tarkistaa ansiotasoindeksin mukaan. SKP kannattaa väliaikaisena toimenpiteenä Suomen senioriliikkeen äskettäin liikkeelle saattamaa kansalaisaloitetta niin sanotun puoliväli-indeksin toteuttamiseksi, joka muodostuu sekä yleisen ansio- ja että hintakehityksen mukaan. Lisäksi tulee torjua kaikki esitykset eläkeiän nostamisesta ja poistaa ns. elinaikakerroin.
SKP vaatii 1200 euron verottoman perusturvan säätämistä, joka kuuluu kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muuten maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi. Tämä koskee myös eläkkeensaajia ja työkyvyttömyyseläkeläisiä. Työeläkerahastojen varallisuus on jo runsaat 204 miljardia euroa eli 4 kertaa Suomen valtion budjetti. SKP vaatii että rahaston tuottoja käytetään pienimpien eläkkeiden korottamiseen. Nykyiset työeläkerahastot on yhdistettävä ja varojen käyttö saatettava demokraattiseen valvontaan, johon osallistuvat ammattiyhdistysliikkeen, eduskunnan ja eläkeläisjärjestöjen valitsemat edustajat.
Hallituksen ja eduskunnan on myös aloitettava välittömät toimet vanhusasiavaltuutetun toimen perustamiseksi maahan.
