Vantaalle saapuu kuluvan viikon aikana runsaat 200 pakolaista. Vastaanoton käytännön järjestelyistä vastaa yksityinen Luona Oy. Tulijat majoitetaan lentoaseman läheisyydessä oleviin Luonan tiloihin ja lisäksi tiloja on varattu muualta Veromiehenkylästä.
Vastaanottokeskuksessa Vantaan Veromiehenkylässä odoteltiin perjantaina iltapäivällä 60 ensimmäistä asiakasta, kertoo SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja Ola Nilsson. Keskukseen tulee myöhemmin 200 pakolaista lisää.
Luona
Luona on Suomessa ensimmäinen yksityinen toimija pakolaisten vastaanottotoiminnassa ja sen ensimmäinen vastaanottokeskus aloitti toimintansa pari viikkoa sitten Espoon Otaniemessä.
Luona on osa henkilöstövuokrausta harjoittavaa Barona Group -konsernia. Luonan, joka aikaisemmin toimi nimellä Barona Hoiva Oy, hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Helsingin entinen sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen (sd.). Muina hallituksen jäseninä on entisiä ja nykyisiä politiikan vaikuttajia, kuten espoolainen kokoomuskansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Sanna Lauslahti, entinen kansanedustaja, europarlamentaarikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ulpu Iivari (sd.). Baronan hallituksessa toimivat lisäksi entisen kansanedustajan, ja nykyisen europarlamentin jäsenen Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) puoliso Pasi Natri ja Barona Groupin toimitusjohtaja Markus Oksa .
Barona
Barona/Luona -yhtiön toimialana on rekisteritietojen mukaan terveydenhuollon ja sairaanhoitopalveluiden tuottaminen sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön vuokraus- ja välitystoiminta. Yhtiö tarjoaa lisäksi muun muassa ikäihmisten kotihoitoa, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettua asumista ja asunnottomien kriisimajoitusta.Barona on erikoistunut myös erilaisiin ulkoistamisiin liittyviin järjestelyihin.
Barona on sen omien tiedotteiden mukaan ollut menestystarina sen alusta (1998) alkaen. Yhtiön liikevaihto on viime vuosina ollut 160 miljoonan euron luokkaa ja uutisoitu on myös yhtiön jakamista runsaista osingoista. Suurelta osin yhtiön palveluiden ostajana on niin sanottu julkinen taho, eli viimekädessä veronmaksajat.
Jakautuneet työmarkkinat
Tämänlaatuinen yhtiöiden ketjuttaminen on ehkä ”logistisesti” toimivakin, kun turvapaikkaa tarjoaa henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö, jolla voisi olettaa olevan tarjolla kotoutuksen jälkeen aina jonkinlaisia pätkätöitä. Tässä voi nähdä myös vaaran, että maahanmuuttaja-pakolaisen oletetaan jo lähtökohtaisesti olevan tulevaa pätkätyötä tekevää halpatyövoimaa. Se, missä määrin tämä järjestely hyödyntää pakolaisten asemaa Suomen työmarkkinoilla, nähdään jatkossa.
Jo lähitulevaisuudessa meillä on mahdollisesti hyvinkin jakautuneet työmarkkinat, kun EK ja hallitus ”kilpailukykyloikkineen” korostavat paikallisen sopimisen merkitystä Suomen yksikkötyökustannusten alentamisessa. Halpatyövoimaksi kotoutettu ja koulutettu palvelualan työntekijä lienee tällaisilla kahden kerroksen työmarkkinoilla aina heikommassa asemassa, kuin esimerkiksi vientiteollisuuden työntekijä.
