{"id":4215,"date":"2018-05-03T07:58:38","date_gmt":"2018-05-03T07:58:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/?p=4215"},"modified":"2018-05-03T07:58:38","modified_gmt":"2018-05-03T07:58:38","slug":"lindtman-korosti-luottamuksen-ja-vuoropuhelun-tarkeytta-vappupuheessaan-punaisten-muistomerkilla-hiekkaharjussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/?p=4215","title":{"rendered":"Lindtman korosti luottamuksen ja vuoropuhelun t\u00e4rkeytt\u00e4 vappupuheessaan punaisten muistomerkill\u00e4 Hiekkaharjussa"},"content":{"rendered":"

Vuoden 2018 vappuaamua s\u00e4vyttiv\u00e4t 100 vuoden takaiset muistot luokkasodasta.<\/strong>
\nVantaalaiset ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6t kunnioittivat yhteisell\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4\u00e4n luokkasodassa 1918 surmansa saaneiden muistoa.<\/p>\n

Juhlapuheen vakaumuksensa puolesta kaatuneiden punaisten muistomerkill\u00e4 piti Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman:<\/p>\n

Arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat,
\nhyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n

Haluan Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa toivottaa teid\u00e4t kaikki l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleiksi t\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4n muistotilaisuuteen. Vappumelskeen keskell\u00e4 on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 my\u00f6s vakavien ja t\u00e4rkeiden asioiden pariin.<\/p>\n

Viime vuonna juhlimme upean Suomen satavuotiasta taivalta. Itsen\u00e4istymiselle oli luotu pohjaa jo vuosikymmeni\u00e4, mutta viimein itsen\u00e4isest\u00e4 valtiosta tehtiin totta vuonna 1917. Sadan vuoden tarina on tarina siit\u00e4, miten Suomi nousi luottamusta ja yhteisty\u00f6t\u00e4 vaalien takapajuisesta maasta maailman vauraimpien ja onnellisimpien kansakuntien joukkoon. Matkan varrelle mahtuu kuitenkin my\u00f6s armottoman vaikeita ja kipeit\u00e4 kohtalonhetki\u00e4.<\/p>\n

Heti itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen Suomelle tapahtui pahinta, mit\u00e4 kansakunnalle voi tapahtua. Kansakunta jakautui ja ihmiset alkoivat taistella toisiaan vastaan. Vuoden 1918 sota ja sen j\u00e4lkeinen raakuuksien aika ovat suomalaisen yhteiskunnan karmea tapahtumasarja, jonka syv\u00e4llinen k\u00e4sittely on vienyt valtavasti aikaa, eik\u00e4 ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin ohi.<\/p>\n

Lyhyen sodan j\u00e4lkeinen raakuuksien, v\u00e4kivallan ja teloitusten aika on j\u00e4\u00e4nyt erityisen painavasti kansakunnan syv\u00e4muistiin. Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 viattomia ihmisi\u00e4 kuoli teloituksissa, mutta my\u00f6s puhtaasti n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja sairauksiin useilla vankileireill\u00e4.<\/p>\n

Tikkurilan alueella k\u00e4ytyjen taisteluiden ja teloitusten yksityiskohdat ovat monelta osin j\u00e4\u00e4neet h\u00e4m\u00e4r\u00e4npeittoon. Tapahtumista puuttuu viel\u00e4 selke\u00e4 kokonaisesitys, jossa kaikki tiedon sirpaleet olisi koottu yhteen. Esimerkiksi t\u00e4h\u00e4n hautaan haudattujen ihmisten nimist\u00e4 ja kohtaloista ei ole saatu t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta. Esit\u00e4nkin t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 toiveen, ett\u00e4 kokonaiskuvan hahmottaminen olisi viel\u00e4 mahdollista ja kaikki yksityiskohdat pengottaisiin toden teolla l\u00e4pi nykytutkimuksen valossa.<\/p>\n

Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n

Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeinen ilmapiiri ei sallinut h\u00e4vinneen osapuolen surra tai kunnioittaa surmansa saaneita. Kansakunta alkoi kuitenkin v\u00e4hitellen ker\u00e4t\u00e4 rivej\u00e4\u00e4n ja ilmapiiri lieventyi 1930-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Tie oli kivinen, mutta sovinto n\u00e4htiin mahdollisuutena.<\/p>\n

Osoituksena ilmapiirin lientymisest\u00e4 oli se, ett\u00e4 Talvisodan j\u00e4lkeen armeijan ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n aloitteesta vietettiin koko maassa ensimm\u00e4isen kerran 19.5.1940 sodassa kaatuneiden sankarien ja kaikkien murroskautena 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkens\u00e4 uhranneiden muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 1918 tapahtumien j\u00e4lkeinen eheytymisprosessi on kokonaisuudessaan esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 syvi\u00e4 haavojakin voidaan ajan saatossa parantaa. Se ei tapahtunut itsest\u00e4\u00e4n, vaan vaati todellisia tekoja, vuoropuhelua ja vastaantuloa kaikilta osapuolilta.<\/p>\n

Kaikista t\u00e4rkeint\u00e4 oli, ett\u00e4 kansanvaltainen \u2013 demokraattinen \u2013 j\u00e4rjestelm\u00e4 voitti. Sen pohjalle voitiin rakentaa kaikki yhteisty\u00f6 ja vuoropuhelu. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s se, ett\u00e4 ennen Toista maailmansotaa Suomessa tehtiin useita konkreettisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 eriarvoisuuden kitkemiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Ne loivat uskoa ja toivoa tulevasta.<\/p>\n

Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n

Yhteiskunnallisen ilmapiirin parantuessa my\u00f6s Helsingin maalaiskunnan valtuusto teki Toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen vuonan 1946 kauaskantoisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, kun se p\u00e4\u00e4tti yksimielisesti alkaa valmistella kolmen muistomerkin pystytt\u00e4mist\u00e4 pit\u00e4j\u00e4n kirkolle, Ruskeasannalle sek\u00e4 t\u00e4nne Hiekkaharjuun. Kunta oli koko ajan vahvasti mukana muistomerkkiprojektissa yhdess\u00e4 seurakunnan kanssa. Asiaa oli pohjustettu laajalla rintamalla ja hyv\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4, joten valmistelut eteniv\u00e4t rivakasti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli uuden supistuneen maalaiskunnan ensimm\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1946 sen j\u00e4lkeen, kun sen etel\u00e4osat oli liitetty Helsinkiin. Malmille oli noussut muistomerkki jo aiemmin vuonna 1944, joten maalaiskunnalle oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada omat muistomerkkins\u00e4.<\/p>\n

Mainittakoon, ett\u00e4 asiaa valmistelevan hautatoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Vilho Sohkanen. H\u00e4n oli itse osallistunut Tikkurilan taisteluihin, oli ollut punavankina Suomenlinnassa ja toimi Helsingin maalaiskunnan ensimm\u00e4isen\u00e4 sosiaalijohtajana vuosina 1958-1963. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli kuollut punavankina Suomenlinnan karuissa oloissa. Sohkasen tarina on osoitus yhteiskunnan uskomattomasta eheytymisest\u00e4 raskaista tapahtumista huolimatta.<\/p>\n

Muistomerkit nousivat pystyyn lopulta vuonna 1949 ja merkkien julkistustilaisuudet j\u00e4rjestettiin 21. elokuuta 1949.<\/p>\n

Muistomerkit olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki ison sovinnon rakentamisesta. Ennen muistomerkkej\u00e4 haudoista olivat pit\u00e4neet huolta l\u00e4hinn\u00e4 yksitt\u00e4iset ihmiset, mutta nyt kaupunki otti niist\u00e4 vastuun. Voi sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kolmen muistomerkin hanke yhdisti sek\u00e4 punaisen ett\u00e4 valkoisen puolen, kirkon ja lis\u00e4ksi suomen- ja ruotsinkieliset.<\/p>\n

Muistomerkkien pystytt\u00e4misprosessia on kuvannut seikkaper\u00e4isesti kirjoituksissaan erityisesti Aarno Tahvanainen.<\/p>\n

Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta t\u00e4m\u00e4nkin muistomerkin pystytt\u00e4misest\u00e4. Muistomerkist\u00e4 puhutaan Hiekkaharjun muistomerkkin\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n voidaan kuitenkin sanoa, ett\u00e4 se sijaitsee nykyisell\u00e4 Jokiniemen asuinalueella.<\/p>\n

Kaupungille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edelleen pit\u00e4\u00e4 huolta muistomerkeist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 osoituksena on esimerkiksi se, ett\u00e4 muistomerkeille lasketaan seppeleet joka vuosi Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja kaatuneiden muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2019 juhlavuoden kunniaksi voisimme ajatella, ett\u00e4 muistomerkkej\u00e4 kunnostettaisiin ja ehostettaisiin. On my\u00f6s syntynyt idea, ett\u00e4 muistomerkeille pit\u00e4isi pystytt\u00e4\u00e4 Infotaulut, josta selvi\u00e4isi, mist\u00e4 muistomerkeiss\u00e4 on kyse. J\u00e4lkipolvet ansaitsevat tiet\u00e4\u00e4, millaista historiaa n\u00e4iden muistomerkkien taustalla on.<\/p>\n

Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n

Jatketaan yhteisen maamme rakentamista sovintoa ja vuoropuhelua kunnioittaen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuntea historiamme kipukohdat, mutta olla my\u00f6s ylpeit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme p\u00e4\u00e4sseet niist\u00e4 eteenp\u00e4in. Yhteiskunta ei kuitenkaan koskaan pys\u00e4hdy. Siksi meid\u00e4n on jatkuvasti pohdittava, miten lis\u00e4\u00e4mme luottamusta toisiamme ja yhteiskuntaa kohtaan. Ja t\u00e4m\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 demokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kunnioittaen.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 sanoilla haluan omasta ja Vantaan kaupungin puolesta kunnioittaa vakaumuksensa puolesta henkens\u00e4 menett\u00e4neit\u00e4 ihmisi\u00e4 sek\u00e4 toivottaa kaikille kuulijoille hyv\u00e4\u00e4 vappua!<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>

Vantaalaisten ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6jen liput laskeutuivat kunnioittamaan vuoden 1918 luokkasodan uhrien muistoa.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Juhlapuheen vappuna 2018 punaisten muistomerkill\u00e4 Hiekkaharjussa piti Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 2018 vappuaamua s\u00e4vyttiv\u00e4t 100 vuoden takaiset muistot luokkasodasta. Vantaalaiset ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6t kunnioittivat yhteisell\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4\u00e4n luokkasodassa 1918 surmansa saaneiden muistoa. Juhlapuheen vakaumuksensa puolesta kaatuneiden punaisten muistomerkill\u00e4 piti Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman: Arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat, hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t, Haluan Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa toivottaa teid\u00e4t kaikki l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleiksi t\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4n muistotilaisuuteen. Vappumelskeen keskell\u00e4 on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 my\u00f6s vakavien…<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 \u2192<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5003,"featured_media":4219,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35,355],"tags":[],"class_list":["post-4215","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","category-ajankohtaisia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4215","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5003"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4215"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4215\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4223,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4215\/revisions\/4223"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/4219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}