{"id":2293,"date":"2014-02-23T20:16:37","date_gmt":"2014-02-23T20:16:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/?p=2293"},"modified":"2014-02-23T20:25:24","modified_gmt":"2014-02-23T20:25:24","slug":"eun-ideologia-kurjistaa-kansoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/?p=2293","title":{"rendered":"EU:n ideologia kurjistaa kansoja"},"content":{"rendered":"

Miksi valtio velkaantuu?<\/strong><\/p>\n

Miksi kunnat velkaantuvat?<\/strong><\/p>\n

Miksi meill\u00e4 on kest\u00e4vyysvaje?<\/strong><\/p>\n

Miksi meill\u00e4 on taas k\u00f6yhi\u00e4?<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Suomessa rakennettiin sotien j\u00e4lkeen niin sanottua hyvinvointivaltiota. Malli otettiin Ruotsista.<\/p>\n

Selke\u00e4 k\u00e4\u00e4nne tapahtui 1980-luvulla. Suomessa aloitettiin tuolloin hyvinvointivaltion purkaminen ja uusliberalistisen talousopin soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Seuraavassa selvityst\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n uuden ideologisen suuntauksen seurauksista maassamme.<\/p>\n

\u00a0<\/span><\/strong><\/p>\n

Uusliberalismi<\/em><\/strong> on talouspoliittinen suuntaus, joka pyrkii taloudellisen toiminnan normien v\u00e4hent\u00e4miseen (talouden vapaus), verojen alentamiseen, yksityisen omistusoikeuden loukkaamattomuuteen, kilpailuun, poliittisen toiminnan korvaamiseen markkinaohjauksella ja tulonsiirroilla rahoitetun hyvinvointivaltion purkamiseen. <\/em><\/p>\n

Uusliberalismissa jokainen on itse vastuussa hyvinvoinnistaan. Sosiaalipalvelut, koulutus, terveydenhoito ja el\u00e4kkeet eli koko sosiaaliturva pyrit\u00e4\u00e4n yksityist\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaalle kilpailulle. Sosiaalinen eriarvoisuus ja tulonjaon ongelmat ovat uusliberalismin rakenteellinen ongelma.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Hyvinvointivaltio<\/em><\/strong> eli sosiaalivaltio<\/strong> on valtio, jossa valtiolle on annettu keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin. Hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kansalaisilta ker\u00e4t\u00e4\u00e4n veroja. Progressiivinen verotus on keino sitoa kansalaiset yhteisvastuuseen kanssaihmisist\u00e4\u00e4n. Hyvinvointivaltio<\/em><\/em>tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja my\u00f6t\u00e4mielisyytt\u00e4 kanssaihmisi\u00e4 kohtaan. Yhteenkuuluvuus on keskeist\u00e4 my\u00f6s silloin kun solidaarisuus kohdistuu toiseen ryhm\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 sen j\u00e4senet voidaan mielt\u00e4\u00e4 esimerkiksi \u201dsamassa veneess\u00e4 oleviksi\u201d, \u201dkohtalotovereiksi\u201d tai \u201dsisariksi ja veljiksi\u201d.<\/em><\/p>\n

Suomalainen uusliberalismi<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen politiikassa uusliberalismin aikakausi aloitettiin 1980-luvulla, kun valuutta \u2013 silloinen markka \u2013 niin sanotusti vapautettiin. T\u00e4m\u00e4 merkitsi rahanmarkkinoiden avautumista. Suomalaiset saivat ottaa lainoja muissakin valuutoissa kuin vain Suomen markassa. \u00a0Osa suomalaisista hullaantui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n ns. kulutusjuhlaa. Suomi sy\u00f6ksyi historiansa syvimp\u00e4\u00e4n lamaan. Maa oli menn\u00e4 konkurssiin. <\/span><\/p>\n

Se oli ensi kosketus uusliberalismiin. T\u00e4ll\u00e4 linjalla on jatkettu ja nyt valitetaan julkisen sektorin mahdotonta taakkaa kansantaloudelle ja vaaditaan verovaroin kustannettujen toimintojen leikkauksia. Eli lapset, sairaat, vanhat ja\/tai muuten vajaatuottoiset kansalaiset tulevat liian kalliiksi yhteiskunnalle. \u00a0Nuoria kaupitellaan ty\u00f6markkinoille ilmaisena ty\u00f6voimana ja vanhukset sullotaan sen kontolle, joka heid\u00e4t halvimmalla vastuulleen ottaa. Sata vuotta sitten t\u00e4t\u00e4 sanottiin huutolaisuudeksi.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/strong><\/p>\n

Euroopan Unioni<\/span><\/strong><\/p>\n

Uusliberalismin ensimm\u00e4inen konkreettinen kokeilu tapahtui Chiless\u00e4 vuodesta 1973 alkaen diktaattori A. Pinochetin johdolla. J\u00e4lki oli jokseenkin rumaa. Eurooppaan tuo uusi aate rantautui M. Thatcherin valtakaudella Britannian kautta. <\/span><\/p>\n

Euroopan Unionin perusasiakirjoissa (=perustuslaeissa) m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n j\u00e4senvaltion ainoaksi sallituksi valtiomuodoksi vapaa markkinatalous. T\u00e4m\u00e4 kirjaus on lukinnut Euroopan Unionin kehityksen uusliberalismin kahleeseen. Kaikki j\u00e4senmaat ovat pakotetut noudattamaan t\u00e4t\u00e4 markkinaliberalismin ep\u00e4sosiaalista ideologiaa. Se on ideologia, joka luottaa kaikessa yhteiskuntien toiminnoissa vain markkinoihin. Kaikki palvelut, niin kuin hy\u00f6dykkeetkin on hinnoiteltava markkinoille k\u00e4yp\u00e4\u00e4n hintaan. Vain siten voidaan k\u00e4yd\u00e4 kauppaa, ja n\u00e4in vapaa markkinatalous voi pid\u00e4kkeett\u00f6m\u00e4sti toimia.<\/span><\/p>\n

Unioni on asettanut mink\u00e4\u00e4nlaisiin reaalisiin laskelmiin perustumattomat, j\u00e4senvaltioita sitovat budjettis\u00e4\u00e4d\u00f6kset. N\u00e4ill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 on rajattu j\u00e4senvaltioiden omaa p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valtaa voimakkaasti ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat ristiriidassa usein juhlapuheissa korostetun j\u00e4senvaltioiden tasa-arvoisuuden ja kunkin valtion itsen\u00e4isyyden ja suvereenisuuden kanssa. <\/span><\/p>\n

\u2013 Olemme itse olleet vaikuttamassa niihin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja halunneet tiukkaa taloudenpitoa. Nyt EU soveltaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kaikkia, my\u00f6s Suomea, kohtaan. Suomi ei ole rikkomassa n\u00e4it\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, sanoi \u00e4sken p\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Katainen (kok).<\/span><\/p>\n

N\u00e4kemys, jonka mukaan julkinen sektori on ainoastaan rasite, pelkk\u00e4 kuluer\u00e4 kansantalouden kirjanpidossa, on tullut vallitsevaksi Suomenkin sis\u00e4poliittiseen keskusteluun jo 1990-luvun suuresta lamasta alkaen. Nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n jo itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 \u2013 ja ainoana \u2013 syyn\u00e4 valtion velkaantumiseen. <\/span><\/p>\n

Miten t\u00e4h\u00e4n \u201dk\u00f6yhyysloukkuun\u201d on sitten jouduttu? Sanovat, ett\u00e4 rahaa ei ole. Mutta miksi rahaa ei yhteisess\u00e4 kassassa ole?<\/span><\/p>\n

Suomen EU-sopeutusta<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomessa toteutettiin niin sanottu suuri verouudistus 1986 jolloin yritysverokantaa laskettiin 43 %:sta 33 %:iin. My\u00f6hemmin EU:n tasolla yrityksien maksamien verojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen prosentti on laskenut vuoden 1995 35 %:sta 23 %:iin vuonna 2010.<\/span><\/p>\n

Vuoden 1993 isossa verouudistuksessa eriytettiin toisistaan p\u00e4\u00e4oma- ja ansiotulojen verotus. P\u00e4\u00e4omatuloista osinkotulojen verotusta v\u00e4hennettiin huomattavasti. P\u00e4\u00e4t\u00f6s aloitti osakeyhti\u00f6iden omistajilleen maksamien osinkojen r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isen kasvun. <\/span><\/p>\n

Progressiivisen, tulojen mukaan asteittain nousevan verotuksen piiriss\u00e4 olevien tulojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut jyrk\u00e4sti Suomen EU-j\u00e4senyyden aikana. P\u00e4\u00e4omatuloja verotetaan tasaverolla. <\/span><\/p>\n

Varallisuusvero poistui k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vuoden 2006 alusta.<\/span><\/p>\n

Palkansaajien verotusta on kevennetty vuodesta 1997 kaikissa tuloluokissa tasaisesti noin seitsem\u00e4n prosenttia. T\u00e4m\u00e4n veron laskun vaikutuksesta 20 000 euron vuosituloilla j\u00e4\u00e4 k\u00e4teen noin 120e\/kk enemm\u00e4n ja 100\u00a0000 euro vuositulolla vastaava summa on +640 e\/kk.<\/span><\/p>\n

EU:ssa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen verokannan taso vaihtelee rajusti haarukan ollessa Ruotsin 56 %:sta Bulgarian 10 %:iin.\u00a0 Suomen verokannan taso on noin 44\u00a0% bruttokansantuotteesta (bkt).<\/span><\/p>\n

Julkiselta taloudelta on karsittu mahdollisuudet varojen hankkimiseen oman yritystoiminnan kautta eli julkistalouden oma yritystoiminta on my\u00f6s myrkky\u00e4 uusliberalisteille. <\/span><\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 toimilla \u2013 monien muiden lis\u00e4ksi \u2013 Suomea on sopeutettu Unionin vaatimuksiin.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kommunistien vaihtoehto<\/span><\/strong><\/p>\n

Miksi meid\u00e4t on pakotettu n\u00e4ihin uusliberalismin kahleisiin? Miksi me sallimme EU:n kielt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 vaatimasta lapsille, sairaille, vanhuksille tarjottavia kunnollisia palveluita? Mik\u00e4 on se globaali markkina, mik\u00e4 vaatii ja pakottaa meid\u00e4t n\u00e4ihin uhrauksiin? Miksi Suomikin vaikuttaa nyt yht\u00e4kki\u00e4 olevan niin kertakaikkisen k\u00f6yh\u00e4, ettei tunnuta oltavan kaukana siit\u00e4 alussa mainitusta huutolaisajasta?<\/span><\/p>\n

Meille piti tuleman runsaasti ulkomaisia teollisia investointeja Euroopan Unionin j\u00e4senyyden my\u00f6t\u00e4. Teollinen tuotanto on j\u00e4senyyden aikana karannut muun tuotannon per\u00e4ss\u00e4 halvan ty\u00f6voiman turhakemarkkinoille ja Suomesta on tullut pelkk\u00e4 raaka-aine- ja tyt\u00e4ryhti\u00f6talous.<\/span><\/p>\n

Kommunistien EU-kritiikki ei perustu nationalismiin eik\u00e4 maahanmuuton vastustamiseen. Kommunistien EU-kriittisyys ei kumpua \u201dimpivaaralaisesta\u201d- harhauskoisuudesta. Meid\u00e4n EU-kritiikkimme perusta on uusliberalistisen poliittisen suuntauksen torjuminen, ja sen k\u00e4rken\u00e4 on Suomessa harjoitetun kylm\u00e4\u00e4v\u00e4n oikeistolaisen politiikan vastustaminen.<\/span><\/strong><\/p>\n

Kommunistit hakevat aidosti globaalia, laajempaa kosketuspintaa yhdentyv\u00e4\u00e4n maailmaan, kuin mit\u00e4 Euroopan Unionin harjoittama uusliberalistinen talouden ja markkinoiden ensisijaisuutta korostava politiikkasuuntaus antaa my\u00f6ten. <\/span><\/strong><\/p>\n

Yht\u00e4k\u00e4\u00e4n integraatiota syvent\u00e4v\u00e4\u00e4 asiakirjaa tai sopimusta ei pid\u00e4 en\u00e4\u00e4 allekirjoittaa, vaan on ryhdytt\u00e4v\u00e4 hallitusti ajamaan alas t\u00e4ydelliseen ep\u00e4demokratiaan perustuvaa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 Unioni-himmeli\u00e4.<\/span><\/strong><\/p>\n

Unto Nikula<\/span><\/p>\n

SKP:n Vantaan kaupunkij\u00e4rjest\u00f6<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miksi valtio velkaantuu? Miksi kunnat velkaantuvat? Miksi meill\u00e4 on kest\u00e4vyysvaje? Miksi meill\u00e4 on taas k\u00f6yhi\u00e4? \u00a0 Suomessa rakennettiin sotien j\u00e4lkeen niin sanottua hyvinvointivaltiota. Malli otettiin Ruotsista. Selke\u00e4 k\u00e4\u00e4nne tapahtui 1980-luvulla. Suomessa aloitettiin tuolloin hyvinvointivaltion purkaminen ja uusliberalistisen talousopin soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Seuraavassa selvityst\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n uuden ideologisen suuntauksen seurauksista maassamme. \u00a0 Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus,…<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 \u2192<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5006,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,28,3],"tags":[309,12,311,310,312],"class_list":["post-2293","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","category-mielipiteet","category-tausta","tag-eu-kritiikki","tag-skp","tag-uusliberalismi","tag-verot","tag-verotulot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2293","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5006"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2293"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2293\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2319,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2293\/revisions\/2319"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2293"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2293"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.asukkaidenvantaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2293"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}