Demokratiavaje – sijoittajienko ehdoilla?

TTIP/CETA-neuvotteluiden suurin käytännöllinen ongelma on demokratia- ja läpinäkyvyysvaje. Sisällöllinen ongelma on erityisesti sijoittajasuoja, joka tekisi suuryhtiöistä mahtavampia kuin kansallisvaltiot.
Euroopan komissio ei suostunut ottamaan 240 eurooppalaista kansalaisjärjestöä edustavanStop TTIP:n TTIP:tä koskevaa kansalaisaloitetta käsittelyyn vedoten siihen, ettei ”aloite kuulu sen toimivaltaan”. Stop TTIP aikoo kuitenkin tehdä itseorganisoidun kansalaisaloitteen.

Neljä vuotta käynnissä olleet EU:n ja Kanadan väliset CETA-neuvottelut kertovat karua kieltä siitä neuvotteluiden ongelmista. Ne käydään suljettujen ovien takana Euroopan komission ja vastapuolen hallinnon välillä. Vain suuryhtiöillä on pääsy kaikkiin neuvotteluasiakirjoihin, kansalaisyhteiskunnan tietoon tulevat lopulliset sopimusasiakirjat yleensä asiakirjavuotojen kautta.

Suurimpia sisällöllisiä ongelmia ja uhkia vapaakauppaneuvotteluiden demokraattisen kontrollin osalta on siis demokratia- ja läpinäkyvyysvaje ja se, että Euroopan komissio johtaa neuvotteluita ja muilla eurooppalaisilla instituutioilla ei käytännössä ole vaikutusmahdollisuuksia.

Sijoittajasuojan ongelmat

Sisällöllisesti suurin ongelma on nk. sijoittajasuoja, joka antaisi mahdollisuuden suuryhtiöille haastaa oikeuteen kokonaisia kansallisvaltioita markkina-asemansa horjuttamisesta.

YK:n Unctadin tilastot kertovat selvää kieltä sijoittajasuojan ongelmista. 514 tapauksesta 244 eli 31 prosenttia on ratkaistu sijoittajan, 42 valtion hyväksi ja 27 prosenttia tapauksista on määrätty salaisiksi. Vuonna 2012 peräti 70 prosenttia oikeustapauksista ratkaistiin sijoittajan eduksi.

Eräs suurimmista korvaussummista, 1,8 miljardia, on määrätty Ecuadorin valtiolle sen purettua sopimuksen yhdysvaltalaisen Occidental-öljy-yhtiön kanssa.

Huolestuttavaa on, että lähes puolet oikeustapauksista ovat koskeneet luonnonvaroja. Vapaakauppasopimukset uhkaavat Marxin tuotannontekijöistä luonnonvaroja ja työntekijöiden oikeuksia. Tuskin kuluttajakansalaisiltakaan mitään kysytään.
Enlannissa seurataan tarkasti Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen CETAn vaiheita. National Health Action Party on vaatinut sosiaali- ja terveyspalveluiden jättämistä kokonaan neuvotteluiden ulkopuolelle. Suurena pelkona on, että sote-sektorin yksityistäminen etenee hallitsemattomasti ilman että kansallisvaltioilla on mitään sananvaltaa asiaan.

Työmarkkinajärjestöt ovat olleet vaitonaisia vapaakauppasopimuksista, ne ovat vain varoittaneet lääkkeiden hintojen mahdollisesta noususta vapaakauppasopimusten voimaantulon myötä. Saksan suurin ay-liike on varoittanut TTIP:n vaikutuksista ja vaatinut hylkäämään sen.

Rita Dahl
kirjailija, sopraano, VTM, FM
www.arjentola.blogspot.fi